Neuvottomia mutta ei toivottomia

Rakkaat sisaret ja veljet Simon seurakunnassa. Olen tässä viikonvaihteessa ollut suorittamassa piispantarkastusta täällä Simon seurakunnassa.

Piispantarkastus on kristillisen kirkon alkuaikoihin juurensa ulottava tapa, jossa hiippakunnan piispa vierailee seurakunnassa sitä tarkastaen, rohkaisten ja tukien. Piispantarkastuksen työmenetelmät toki ovat uudistuneet vuosien varrella. Olen niitä itsekin halunnut uudistaa. Nykyään mukana on vahvasti työyhteisön ja johtamisen kehittämisen ja tulevaisuustyöskentelyn näkökulma.

Painotus on yhä enemmän taakse jääneiden asioiden analysoimisen sijasta sen pohtimisessa, mitä seurakunnalle kuuluu nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Siis sen yhdessä pohtimista, miten tässä tapauksessa Simon seurakunnan kannattaa seuraavan vuosikymmenen aikana kehittää toimintaansa, jotta Kristuksen kirkolleen antama tehtävä tulisi mahdollisimman hyvin hoidetuksi.

Piispantarkastuksen perjantai oli vierailuja seurakunnan yhteistyökumppaneiden luona ja tutustumista Simoon. Päivään sisältyivät myös työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tapaamiset. Tänään sunnuntaina vietämme seurakunnan yhteistä juhlapäivää messussa Jumalan sanan kuulemisen ja Herran Pyhän ehtoollisen vieton ympärillä.

Tässä messussa asetan kirkkoherran virkaan tehtävää jo jonkin aikaa hoitaneen Pauli Kiviojan. Meillä on siis aihetta juhlaan.

Tänään 17. sunnuntaina helluntaista kirkkovuoden teemana on ”Jeesus antaa elämän”. Tätä sunnuntaita on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta.

Haluan tervehtiä teitä simolaisia ja sinua kirkkoherranvirkaan asetettavaa Paulia yhdellä päivän teksteistä

”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja.” 2. Kor 4: 7-8

Apostoli Paavalin sanat voivat kuulostaa dramaattisilta: Olemme ahtaalla, olemme umpikujassa, olemme neuvottomia, olemme vainottuja. Mutta itse asiassa teksti on täynnä toivoa. Miksi? Siksi, että kaikissa noissa tilanteissa ja olosuhteissa, jotka voivat olla tuttuja myös tämän ajan kristityille ja kirkolle, on kanssamme elävä Jumala ja hänen Poikansa Jeesus Kristus Pyhän Henkensä kautta.

Silloinkin kun olemme ahtaalla ihmisinä ja kristittyinä tai seurakuntana, emme ole umpikujassa, koska itse Jumala on luvannut olla kanssamme. Silloinkin kun olemme neuvottomia, emme ole yksin, vaan saamme turvautua ja pyytää Pyhän Hengen johdatusta. Silloinkin kun olemme vainottuja, emme ole hylättyjä, koska Kristus on luvannut olla kanssamme kaikki päivän maailman loppuun asti. Silloinkin kun olemme maahan lyötyjä, me nousemme ylös Jumalan avulla.

Varsin vahva on siis apostoli Paavalin viesti Korintin seurakunnalle. Tänään te hyvät veljet ja sisaret Simon seurakunnassa ja aivan erityisesti sinä Pauli-kirkkoherra saatte omistaa nämä lupaukset omalle kohdallenne.

Yksittäisenä kristittynä saat omistaa nämä lupaukset omalle kohdallesi ja luottaa siihen, että Jumala on elämässäsi läsnä. Tämä pätee myös seurakuntaan kokonaisuutena. Simon seurakunta on teille rakas kotiseurakunta, jolla on pitkä historia. Sillä on edessä monia haasteita esimerkiksi taloudessa, mutta siitä huolimatta saamme lähteä siitä apostolin ajatuksesta, että neuvottominakaan emme ole toivottomia.

Sinulle Pauli on nyt Simon seurakunnassa uskottu tämän evankeliumin ilosanoman ja toivon sanoman julistaminen. Kirkkoherra on ensimmäiseksi nimenomaan sanan julistaja ja sielunhoitaja. Hoida tätä tehtävää uskollisesti ja ahkerasti. Liiku paljon simolaisten keskellä. Älä jää vain kirkon tai seurakuntatalon seinien sisäpuolelle odottamaan ihmisten tulemista. Mene sinä sinne, missä ihmiset ovat elämän keskellä. Tuo siihen sanoma siitä, että meillä on ihmisiä rakastava Jumala, joka on lähettänyt Poikansa tähän maailmaan meitä armahtamaan.

Kirkkoherra on myös seurakunnan johtaja, jonka täytyy olla selvillä työyhteisön, seurakunnan talouden ja kiinteistöjen kunnosta. Kouluttaudu ja perehdy näihin tehtäviin aktiivisesti. Rukoile niihin viisautta ja voimia.

Pauli, ennen kaikkea ota tunnuslauseeksesi Simon seurakunnan kirkkoherrana tämä apostolin sana:

”Tämä evankeliumin aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.”