Piispa Jukka Keskitalon joulutervehdys 2024

Piispan joulutervehdys pohjoissaameksi
Piispan joulutervehdys inarinsaameksi
Piispan joulutervehdys koltansaameksi

Yksi kristikunnan suurimmista juhlista, joulu, on pian koittamassa. Rakennamme juhlaa kukin tavallamme kodeissamme, perhetraditioidemme pohjalta. Samaan aikaan joulua kohti kuljettaessa on aktivoitunut keskustelu kristillisen uskon näkymisestä yhteiskunnassa.

Tuoreimmassa keskustelussa on puhuttu muun muassa siitä, voiko koululaisille esittää barokkimusiikin helmeä, G. F. Händelin Messias-oratoriota. Tämän loisteliaan teoksen uskonnolliset viittaukset saivat yhden eteläsuomalaisen koulun peruuttamaan esityksen, jotta ei vahingossa tultaisi loukanneeksi yhdenkään oppilaan uskonnon- ja omantunnonvapautta.

Kuten opetusministeri Anders Adlercreutzkin on todennut, suomalaisen kulttuurin juuret ovat syvällä kristillisyydessä. Uskonnollisia viittauksia ja kristinuskon tuomaa perintöä on joka puolellamme, alkaen viikonpäivistä lepopäivineen, ajanlaskustamme, kirjakielestämme ja jatkuen suomalaiseen koululaitokseen ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Maamme kristillisellä ja luterilaisella perinnöllä on oma tärkeä roolinsa siinä, että sellaiset arvot kuin luottamus, ahkeruus, rehellisyys ja yksilön arvo yhä edelleen leimaavat yhteiskuntaamme. Listaa voi jatkaa kansainvälisesti vielä YK:n ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n peruskirjoihin. Kristillisiä piirteitä ei ole mahdollista puhdistaa ympäristöstämme.

Vanha sanonta sanoo jopa niin, että uskonto on kulttuurin sydän, ja kulttuuri uskonnon muoto. Kulttuurissa kuin kulttuurissa on aina joitakin keskeisiä arvoja ohjaamassa ihmisten välistä toimintaa, ja näiden kyseenalaistamisella ja torjumisella on yleensä ollut traagisia seurauksia. Yhtenä varoittavana esimerkkinä Neuvostoliiton historia.

Ilman muuta kenenkään ei pidä joutua vastoin vakaumustaan harjoittamaan Suomessa uskontoa, mutta pyrkimykset puhdistaa, hygienisoida yhteiskunta uskonnosta johtavat kulttuurin kuihtumiseen. Mitä silloin virtaisikaan tilalle epävakaaksi käyvässä ja monille vaikuttamisille alttiissa informaatioajassamme?

Händelin Messias toden totta viittaa Messiaaseen, Jeesukseen, jonka syntymää me muistamme jouluna. Tämä Messias, Jumalan Poika Jeesus, syntyi maailmaan ihmiseksi. Näin hän otti ihmisen osan ja tuli tuntemaan kaikki ihmiselämän ilot ja surut. Kun maailma on tämänkin joulun 2024 alla täynnä sotia ja epävarmuutta, on levollista tietää, että joulun Herra on niidenkin keskellä kanssamme.

Toivotan Sinulle ja läheisillesi Kristus-lapsen valaisemaa, siunattua joulua.

Oulussa adventin ajan koittaessa 2024

Jukka Keskitalo

Oulun hiippakunnan piispa